Tällä kertaa käväisin katsomassa
arkkitehtuurinäyttelyn, jossa esillä on arkkitehti Gustaf Nyströmin
(1856-1917) viittä Turkuun suunnittelemaa rakennusta koskevia
piirustuksia, kuvia sekä historiaa näiden rakennusten taustalla.
Erikoista tässä on se –
kun Turusta on kysymys –
että nämä kaikki rakennukset ovat edelleen pystyssä ja käytössä.
Esittelen nyt nämä rakennukset, mutten kuitenkaan kronologisessa
vaan sattumanvaraisessa järjestyksessä. Eli siinä järjestyksessä,
missä ne halusivat tällä kertaa tulla blogissani esitellyiksi.
Dahlströmska palatset eli Humanisticum. Kuva: TJ |
Komea sisäänkäynti Humanisticumiin. Kuva: TJ |
Kuinkahan
moni turkulainen mahtaa tietää, mikä on Dahlströmin palatsi
(Dahlströmska palatset)? Se tunnetaan nykyisin myös nimellä
Humanisticum. Joko alkaa kuulostaa tutulta? Jos ei, se sijaitsee Åbo
Akademin kampusalueella, osoitteessa Piispankatu 13. Rakennuksen
suunnitteli –
kuten asiayhteydestä arvata saattaa –
Gustaf Nyström vuonna 1894. Talo valmistui kauppaneuvos Ernst
Dahlströmin (1846-1924) yksityisasunnoksi vuonna 1895.
Rakennusmiehet saivat siis huhkia oikein vuorossa.
Uusrenessanssityylinen rakennus on lähes "tuntematon"
turkulainen helmi. Tuntematon lainausmerkeissä siksi, että
kaikkihan sen rakennuksen tietävät, jos joskus ovat Piispankatua
kulkeneet. Harva vain tietää, mikä se rakennus oikeastaan on ja
vielä harvempi, kuka sen on suunnitellut ja mikä rakennuksen
historia on. Tällä hetkellä rakennuksessa toimii Donnerska
institutet ja sen omistaa Stiftelsen för Åbo Akademi. Siellä
sijaitsee mm. Pohjoismaiden suurin (laajin) uskontotieteellinen
tutkimuskirjasto.
Toinen
Nyströmin suunnittelemista rakennuksista Turussa on Carl von
Heidekenille (1856-1914) suunniteltu synnytyslaitos eli
Sirkkalankadulla sijaitseva legendaarinen "Heideken". Sehän
on se rakennus, jossa syntyminen teki turkulaisesta Turkulaisen.
Syntyperäisten kaupunkilaisten ylpeydenaihe lakkasi toimimasta
synnytyssairaalana 1990-luvulla. Nykyään siinä toimii kaupungin
perhekeskus. Rakennuksen suunnittelussa keskeisellä sijalla olivat
moderni sairaalahygienia ja paloturvallisuus: edellinen puinen
synnytyssairaala samalla paikalla paloi poroksi vain kahdeksan vuotta
valmistumisensa jälkeen. "Heideken" on tyyliltään
lähinnä jugendia.
Näkymä Humanisticumin aulasta. Kuva: TJ |
Kolmas
rakennus on Suomen Pankin Turun konttori Linnankadulla, joka
suunniteltiin 1913 ja otettiin käyttöön 1914. Sen sijaan tutumpi
ja lähestyttävämpi on Aurakadun päässä mäellä sijaitseva
Turun taidemuseo, jonka rakennusta varten järjestettiin kilpailu.
Nyström voitti tämän kilpailun ja vuonna 1901 olivat varsinaiset
piirustukset valmiina. Rakennus valmistui vuonna 1904. Projektin
rahoittivat edellä mainittu kauppaneuvos Dahlström ja hänen
veljensä Magnus (1859-1924), kauppaneuvos hänkin. Rakennuksen
valmistuttua se luovutettiin Turun kaupungille. Nyströmin
suunnittelema rakennus on siis alun perinkin museoksi aiottu ja se
edustaa aikakaudelle tyypillistä suomalaista kansallisromantiikkaa.
Humanisticumin aula. Kuva: TJ |
Näkymä Humanisticumin yläkerrasta. Kuva: TJ |
Viimeinen
näyttelyn rakennuksista on ehkä kaikkein tunnetuin turkulaisille,
muttei tavallisin. Nimittäin kauppahalli. Ei enää tämän tekstin
tässä vaiheessa tuottane kenellekään hämmästystä, jos
mainitsen, että sekä Ernst Dahlström että Carl von Heideken
olivat keskeiset vaikuttajat Turun kauppahalliprojektissa.
Elintarvikkeiden kauppa haluttiin nimittäin siirtää
hygieenisempiin sisätiloihin, joissa myöskään vaihtelevat sääolot
eivät kaupantekoa haitanneet. Nyströmiltä tilattiin piirustukset
ja ne olivat valmiit 1893. Kustannusarvio hallin rakentamisesta oli
250 000 markkaa. Kauppahallin rakennustyöt aloitettiin vuonna 1895
ja uusi halli otettiin käyttöön seuraavana vuonna. Alkuperäisessä
kauppahallissa myyntipaikkoja oli peräti noin 150. Kuten
Dahlströmska palatset on kauppahallinkin julkisivu lähinnä
uusrenessanssia. Nyström on suunnitellut myös hieman aiemmin
valmistuneen Helsingin ensimmäisen kauppahallin Eteläsatamaan.
Nyströmin mukaan keskeisin ero Helsingin ja Turun hallien välillä
on se, että Turun halli on suunniteltu lämmitettäväksi. Lienee
siis Helsingin hallissa aikanaan ollut vilu talvella.
Turun kauppahallin suuri ongelma oli se, että kaupungissa ei vielä 1890-luvulla ollut vesijohtoverkkoa. Halliin piti siis vesi kantaa sisälle. Uusi kaivo porattiin hallin viereen, mutta sen vesi ei ollut juomavedeksi kelpaavaa. Sitä voitiin onneksi käyttää huuhteluvetenä.
Gustaf Nyström: Turun kauppahalli. Kuva: TJ |
Turun kauppahallin suuri ongelma oli se, että kaupungissa ei vielä 1890-luvulla ollut vesijohtoverkkoa. Halliin piti siis vesi kantaa sisälle. Uusi kaivo porattiin hallin viereen, mutta sen vesi ei ollut juomavedeksi kelpaavaa. Sitä voitiin onneksi käyttää huuhteluvetenä.
Yläkerran hieno kakluuni, tai ainakin sen yksi seinä, Humanisticumin yläkerrassa. Kuva: TJ |
Humanisticumin
pieni näyttely koostuu lähinnä rakennuksista kertovista teksteistä
sekä Nyströmin rakennuspiirustuksista ja vanhoista valokuvista.
Mielestäni vähintään yhtä kiintoisaa yleisölle on nähdä
Humanisticum sisältä: se on nimittäin todella hieno pikku palatsi.
Arkkitehti Gustaf Nyström ja Turku –
viisi taloa, viisi tarinaa-näyttely on avoinna Humanisticumissa
(Piispankatu 13) 27.10. asti. Suosittelen näyttelyä kaikille
arkkitehtuurista kiinnostuneille, mutta turkulaisille se on
mielestäni kotiseututuntemuksen kartuttamisen vuoksi lähinnä
välttämätön.
Lisää tietoa Turun rakennuksista Piispankadun ja Tuomiokirkontorin ympäristössä löytyy teoksesta Ringbom, Sixten, Ringbom, Åsa, Akademiska gårdar: arkitektur och miljöer kring Åbo Akademi, Åbo 1985.
Lähteet:
Tekniska föreningens i Finland förhandlingar no 3/1893